Ukkilan HuliVilit

Eilen käytiin sitten ekakertaa ajelemassa retkeilyauton kanssa. Pelottavaa se vielä vähän oli. Käytiin hakemassa sohva kyytiin ja viedään se Hannelle lauantaina. Sohva haettiin Millan kotoa ja voi sitä jälleen näkemisen riemua, kun tyttö ja koira tapasivat. Vieras talo kyllä oli pelottava Vili liikkui ainoastaan sillä alueella mistä säilyi näköyhteys Ukkiin tai Mummoon. Paluu matkalla koira sitten jo uskalsi nukkuakin. Ostettiin pieni vesipestävä lampaantalja, matkahäkkiin, lastentarvikeliikkeestä. Tänään ulkona sataa lunta ja on pientä pakkasta ja auringosta ei tietoakaan joten ulkoiluharjoitukset jää tänään vähiin, kun se ei muutenkaan ole kivaa niin ei viitsi kiusata. Lauantaina käydään sitten Lappeenrannan jyrsijänäyttelyssä katsomassa miten ne Hannen hiiret siellä pärjää.

Eilen käytiin hakemassa portti portaisiin. Vili on päättänyt olla pitämättä autolla matkustamisesta. Se jaksoi vikistä melkein koko ajan. Onneksi kesään on vielä aikaa, silloin olisi viisainta jo pitää autoilusta. Koska kesällä me kuitenkin käydään aika paljon rannoilla. Viime yön Vili nukkui taas tosi hyvin, eli taitaa olla aikalailla jo kotiutunut. Varsinainen vauhti-ville. Uunin edessä se nukkuu ja venyttelee kuin kissa, haukotukset kuulostaakin ihan kissalta.
Tänään koira oli ekan työpäivän yksin kotona ja tietenkin poikkeuksellisen pitkän sellaisen. Naapurin rouva onneksi kävi puoliltapäivin käyttämässä ulkona ja antamassa ruokaa. Päivä oli mennyt ihan hyvin, eikä Vili ollut vinkunut ainakaan silloin kun naapuri oli tullut eikä silloin kun Ukki tuli kotiin.
Milla kävi isin ja äitin kanssa illalla moikkaamassa, voi sitä riemua, tyttö ja koira on kuin paita ja peppu. Parin tunnin riehumisen jälkeen uni sitten maistuikin.

Tänään Vili nukkui puoli seitsemään, jee.
Vili on nyt alkanut opettelemaan yksinoloa. Jos se jää yksin kun viedään roskia tai haetaan polttopuita tuntuu kaikki olevan ihan OK, mutta jos se pitää jäädä pentuhäkkiin tilannea onkin sitten jo ulvomisen arvoinen. Häkki on vaan ainoa turvallinen paikka tuollaiselle termiitille.
Vili on löytänyt lempi paikkansa takkauunin edestä, lampaantaljalta.
Ulkoilu on edelleen vähemmän kiva juttu, mutta eiköhän sekin ala olla kivempaa kun päivät tästä vähän lämpenee.
Pikin pentuhaalarit ei mahtuneet Vilin päälle ollekaan joten nyt tarvii pärjätä pelkillä takeilla ja paidoilla vähän aikaa. Seuraava haalarikoko on aavistuksen verran liian iso (ei pysy vielä jalat hihoissa).
Pennun vatsa on hieman pehmoisella, toivottavasti se johtuu vain ruokavalion muuttumisesta.
Huomenna pitäisi mennä hakemaan kaupasta lemmikkiportit yläkerranportaisiin. Nyt Vili ei vielä pysty portaita kiipeämään mutta ei ole kaukana se hetki kun yrittää, nyt jo vähän kiinnostaisi.

Aika uudessa kodissa on ollut Vilille aika tavalla uuden oppimista ja talon tavoille opettelua. Niinkuin kaikille pennuille vastaavassa tilanteessa.
Vili vaan taitaa olla jonkunlainen terroristin alku. Se iskee terävääkin terävemmät pienet maitohampaansa kiinni kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan. Kaikki sähköjohdot, huonekalut,kengät, matot, vaatteet ja tietysti varpaat on koko ajan vaaravyöhykkeellä, niin ja tietysti peti ja kuljetusboxi.  Tänä aamuna se hyökkäsi metallisen pyykinkuivaustelineen kimppuun

Ihan ei vielä jaksa koko yötä yhtämittaan nukkua mutta viime yönä jo nukkui 4:än asti.

Sisäsiisteys taitaa tulla vasta keväällä koska reppana käy huutamaan ihan kamalasti jos sen vie pihamaalle ja laskee lumiseen maahan. Sisällä kuitenkin jo onnistuu tekemään pissan aina yhdelle kolmesta “pissapaikasta”, isompi hätä vaan saa aina aikaiseksi hirveän vikinän ennenkuin se oikea paikka löytyy.
Takin pukemista ja päälläpitämistä on harjoiteltu, samoin kaulapannan pitämistä, kynsienleikkausta ja kuljetusboxissa matkustamista ja kaikki uusi on kamalan vinkumisen arvoista
Milla 4v kävi toissa-iltana ja eilen, Vili tuntuu “rakastavan” Millaa yli kaiken ja samaa voi sanoa Millasta. Osasivat olla yhdessä tosi hienosti. Vili ei tarjonnut hampaitaan lapseen eikä tyttö pyrkinyt olemaan kovakourainen. Oli kyllä tosi ihana seurata hedän iloaan ja onneaan.

Punnittiin Vili eilen, 1530g oli painoa kertynyt. Ruoka ja uni maittaa hyvin.
Taitaa olla taipumuksia termiitiksi , ainakin hampaat on koko ajan kiinni jossain.
Se oli Ukin kanssa kahdestaan eilisen päivän, kun minä olin töissä, ja on jo nyt niin Ukin koira,
niin Ukin koira että… Minä yritän paikata tilannetta olemalla pitkän viikonlopun kotona Vilin kanssa,
kun Ukin työvuorot alkaa taas huomenna.

ps. yritän saada huomenna kuvia tuonne  Vilin sivulle

Vili tuli eilen kotiin. Pieni harmaa naku-poika. Kertakaikkiaan suloinen.
Yönsä uudessa kodissaan se nukkui tosi hyvin, vain kolme herätystä.

Perheeseemme tulee uusi jäsen 17.2.2009
Odotamme kovasti pientä naku-poikaa kotiin.